Kerron tässä blogitekstissä Oman maan savea -näyttelystäni, joka oli esillä Taidekeskus Ahjon Koksi -salissa 7.- 27.10.2020. Valmistin esineitä sekä erilaisia pintakokeiluja pohjoiskarjalaisesta luonnonsavesta. Olen kaivanut savea Tohmajärveltä, Rääkkylästä ja Kesälahdelta. Käytän tätä paikallista luonnonsavea töissäni ja tutkin minkälaisiin juttuihin tämä materiaali oikein taipuu. Tässä näyttelyssä moderni ihminen ilmaisee itseään ikiaikaisen materiaalin kautta.
Kantavana teemana näyttelyssäni oli oman sisäisen maailman näkyväksi tekeminen. Veistosten valmistuminen oli todella hidasta, koska tein teoksia muiden töiden ohessa, makkara kerrallaan. Luonnonsavi on myös sen verran hyytelömäistä materiaalia, että edellisen kerroksen täytyy antaa kuivua ennenkuin voin taas lisätä uutta savea. Toisaalta tällainen vapaampi luova työskentely tuo kaivattua vastapainoa kurinalaiseen astioiden valmistukseen.
Käytin osassa veistoksissa pinnoitteena tuhkalasitetta, johon olin kerännyt tuhkan omasta leivinuunista. Keramiikkauunin kovassa kuumuudessa tuhka sulaa esineen pintaan pysyväksi kerrokseksi.
Luontosuhteeni on erittäin vahva. Kaikenlaiset otukset ja ötökät, rouheat pinnat ja luonnonmateriaalit ovat inspiraationi lähde. Kaikellaiset oliot ovat pääni sisällä syntyviä mielikuvitusystäviä, jotka seikkailevat välillä näkyvään muotoon. Olen piirtänyt olioita paperille ja tehnyt niistä myös veistoksia. Oliot ovat turvolentojani ja ne kuvastavat joukkoon kuulumattoomuuden tunnetta.
Jos nämä minun taidehommat kiinnostavat enemmänkin , niin kannattaa laittaa seurantaan Kerafiikka_arts -tili instagramissa. Sieltä löytyy kuvia piirustuksista ja veistoksista joita aina välillä syntyy