Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » BLOGI » Käsillätekemisen merkityksestä

Käsillätekemisen merkityksestä

“Käsitöissä käytettävät materiaalit ja töiden kolmiulotteisuus stimuloivat aivoja ja kehittävät näin kolmiulotteista hahmottamiskykyä. Käsitöiden yhteys aivojen hyvinvoinnille on huomattu mediassakin (mm. Helsingin Sanomat 25.5., Talouselämä 24.6.).

Käsitöiden tekeminen kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Kahdella kädellä tekeminen aktivoi molempia aivopuoliskoja, mikä parantaa aivopuoliskojen yhteistyötä, vakuuttaa aivotutkija ja Helsingin yliopiston kognitiotieteen professori Minna Huotilainen.”

(https://www.tekstiiliopettajaliitto.fi/toiminta/lehti/kasityo-tekee-hyvaa-aivoille/)

Mitä käsillätekeminen oikeastaan merkitsee erilaisille ihmisille? Olen pohtinut aihetta viimeaikoina paljonkin, luonnollisesti siksi että valmistan itse käsintehtyä keramiikka, mutta myös siksi että minusta tuntuu ihmisten kaipaavan taas enemmän ja enemmän konkreettista tekemistä ja maadoittumista. Maailman automatisoituessa ja teknologian täyttäessä elämämme, luonnollisen materiaalin tuntu käsissä tulee entistä tärkeämmäksi. Kyselin sosiaalisessa mediassa hieman ihmisten kokemuksia käsityön merkityksestä:

Tässä esimerkiksi on hyvä kommentti siitä, miksi käsitöitä ostetaan: “Olen havainnut itseni ostavan viime vuosina enemmän käsityönä valmistettuja tuotteita. Käsintehdyn keramiikkakupin käsissä piteleminen jollakin tasolla tuottaa tällaisen maadoittumisen kokemuksen. Sileä Arabian kahvikuppi triggeroi tehotuotannon ja samanlaisuuden sekä virheettömyyden vaateen mielikuvia itsessäni.” Näin minä toivonkin ihmisten kokevan teollisesti valmistetun ja käsityönä tehdyn tuotteen eron. Haluan sen hyvän ja juurevan energian kumpuavan tuotteesta elämyksen tavoin. Esineitä jotka on tehty rakkaudella on paljon helpompi rakastaa. Tuo virheettömyyden vaateen mielikuva onkin mielenkiintoinen näkökulma. Jos kaikki ympärillämme on virheetöntä ja täydellistä, niin onko silloin vaikeampaa myös hyväksyä epätäydellisyyttä itsessään?

Uskon, että käsillätekemisen ja maadoittumisen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Olen myös huomannut lähipiirissäni kovan käsillätekemisen innostuksen ja varsinkin keramiikkakursseille on ollut tunkua 🙂 Moni ystäväni on innostunut savitöistä ihan vasta viimeaikoina ja he kehuvat sitä, kuinka se auttaa pääsemään irti työstressistä ja keskittymään ihan muuhun kuin arkisiin asioihin. Moocb -yrityksen Iita Sallinen kertoo seuraavaa: “Itsekin ilmoittauduin kansalaisopiston keramiikkakurssille siksi, että siellä pääsee tekemään käsillä ja eipä paljon työstressi paina, kun muokkaat savimöykystä koirankuppia :D”

Seuraava kuva on joogaohjaaja Ammeri Kankaiston instagram -tililtä:

Keramiikan tekeminen on hektisen elämän uuvuttamalle mielelle keino rauhoittua. Samalla kun elämästämme tulee kiireisempää, kaipaamme pysähtyneisyyttä. Saven kanssa työskentely auttaa maadoittumaan ja kädet savessa ollaan yhteydessä äiti maan energian kanssa. Käynnissä on kaksi vastakkaista läpimurtoa: maailman automatisoituessa ja teknologian täyttäessä elämämme, luonnollisen materiaalin tuntu käsissä tulee entistä tärkeämmäksi. Nämä kaksi trendiä ruokkivat toinen toisiaan.

Savea voi yrittää kontrolloida ja samalla huomata ettei voi vaikuttaa sen ominaisuuksiin. Mikä tahansa voi mennä pieleen missä työvaiheessa tahansa. Se on hyvin opettavaista. Keramiikan valmistusta voi oppia vain tekemällä, oikotietä onneen ei ole. “Käsillä kannattaa tehdä, vaikka keskellä kämmentä olisikin peukalo. Suosittelen käsitöitä myös niille, jotka eivät pidä itseään käsityöihmisinä. Se antaa meille mahdollisuuden myös epäonnistua oikein railakkaasti. Jos ei koskaan epäonnistu, niin ottaako silloin aivan liian pieniä haasteita vastaan?” (https://yle.fi/uutiset/3-6852988).

Käsityöstä on tullut vihdoin trendikästä. Käsintehty, rouhea ja maanläheinen studiokeramiikka, luonnonmateriaalit sekä itse tekeminen ovat suosittuja teemoja niin blogeissa, lehtijutuissa kuin sosiaalisen median puolella. Käsintehtyjä tuotteita myös arvostetaan ja pidetään laadukkaina. Käsityöläinen lataa tuotteeseen hyvää energiaa ja rakkautta. Jokainen työ on henkisen ja fyysisen prosessin tuote, joka peilaa ympäröivää maailmaa.

“Itse arvostan koko ajan enemmän käsintehtyä ja korkeaa laatua. Harmittaa usein kaupoissa kun vaatteet ovat pelkkää muovikuitua ja astioiden lasite on niin surkealaatuista että on heti naarmuilla ja pilalla. Minusta on mahtavaa löytää ajoittain merkkejä joissa on kiinnitetty huomiota ekologisuuteen, kestävyyteen, jne. ” Näin sanoo Hanna Stolt, Gurmee -blogin kirjoittaja.

On hyvä että ihmiset kiinnittävät huomiota siihen missä, minkälaisissa olosuhteissa ja minälaisista materiaaleista tuote on tehty. Kestävän kehityksen periaatteita vaalien, pitäisikin siirtyä halvasta kertakäyttökuluttamisesta siihen, että ostaa vähemmän mutta harkiten.

Itse olen ainakin aivan huullaantunut saveen sen ominaisuuksien takia, sitä löytyy kaikkialta maailmasta ja sen kiertokulku on mielenkiintoinen tarina. Muodonmuutos maassa lymyilevästä savikikkareesta viimeistellyksi kauniiksi esineeksi on hurjan kiehtova. Esineet ovat tulvillaan energiaa, joka on kulkenut jääkausien läpi ja saanut lopullisen olomuotonsa keramiikkauuniin kuumuudessa.

Käsityön merkitystä voidaan tutkiskella hyvinkin monesta eri näkökulmasta ja aihetta olisi mielenkiintoista pohtia vielä vaikka kuinka paljon. Jätän tämän tekstin kuitenkin tällä kertaa tähän ja annan aiheen jatkaa matkaansa ajatusten tasolla.

Olisi kiinnostavaa kuulla mitä merkitystä käsityöllä ja käsillätekemisellä teille on ollut? Minkälainen on käsintehdyn tuotteen henkinen arvo ja minkälaisia kokemuksia käsillätekemisellä on teille itsellenne ollut? Kuinka eri alojen ihmiset kokevat käsityön merkityksen?

(Tämä blogiteksti on julkaisu alunperin lokakuussa 2017)

Vastaa